The annual Family Tree DNA Holiday Sale is here! Enjoy incredible savings on all of our most popular products! Shop Sale NOW

Viitasaari DNA

Savon, Hämeen ja Pohjois-Karjalan alueiden sukututkimusprojekti
  • 1008 members

About us


VIITASAARI  DNA-PROJEKTI

Description

Regarding history books the area of Viitasaari was colonizedby Tawastiens in the 16th century. Meanwhile wanderers from Padasjoki to whomthe area belonged to were populating this region. The purpose of this projectis to do research over the relations and possible stem family between the oldViitasaari population and the alleged Tawastian population in this area. Theproject will also dive into the history of other roots of the Viitasaari folk.

Requirements

A Geographic Project connects individuals who believe theirdirect line comes from a specific location. The Dual Geographic Projects arefor individuals who order an mtDNA or Y-DNA test. Either their direct maternal line (mother's mother's mother's...) or direct paternal line (father's father's father's...) originates from this area.

 

VIITASAAREN ASUTUSHISTORIA HISTORIAN TUTKIMUKSENVALOSSA

Vanhimmat asutukseen viittaavat löydöt alueella ovat Suomusjärven kulttuurin aikaisialöytöjä. Niitäkin on vain muutama, kuten Summassaaren löytö jaPihtiputaan Rönnyssä sijaitseva asutuslöytö. Löydöt kertovat pyyntielinkeinosta, kalastuksesta ja metsästyksestä. Mistä nämä  ensimmäiset asukkaat tulivat, on täysin olettamuksen varassa. Oletetaan että etelästä ja  lännestä. Pihtipudas on oletettavasti ollut koko kivikautisen hämeen alueen vilkkain keskus.

Kivikaudenväistyessä ja ilmaston kylmenemisen myötä asutuksen jäljet häipyvät historian hämärään vuosisadoiksi. Pronssikausi on täysin vailla löytöjä. Kahden tuhannenvuoden ajalta vuodesta 1600 ekr vuoteen 300 ekr ei ole lainkaan havaintoja asuinpaikoista tai muita löytöjä Viitasaarenalueelta. Saamelaisasutuksen osaltaon jo sittemmin paljonkin viitteitä, mm. paikannimet. Nykyisen historiankirjoituksen mukaan oletetaan että saamelaisväestö asui näillä eräsijoilla vakituisen asutuksen juurtumiseen saakka. Siilinsalossa on todettu olleen lappalaisten talviasutus. Siilinsalon ympäristön erinomaiset erämaat jakalavedet sekä lähistön runsaskalaiset kosket, ovat aina houkutelleet pyytäjiä.

Keihärinkoskeltalöytyy myös rautakautinen merkittävä hautalöytö, Rantalan hauta. Hautaraunionajoitus on 300-luvulle ja senkatsotaan kuuluneen Etelä-Pohjanmaa asutuksenhaarautumaksi. Turkiskauppiaa tkulkivat  tuolloin Viitasaarelle sekäPohjanmaalta että Kokemäenjoen asutustihentymästä käsin. Keihärinkoskenkupeessaon saattanut olla jonkinlainen pysyvä turkismetsästäjien jakalastajienyhdyskunta. Uudet tulokkaat tulivat vesitse Hämeestä. Vasta viikinkiajalla alkaa asutusta virtaamaan etelästä, siihen asti ajatellaan kulkijoiden tulleen Etelä-Pohjanmaan Pohjolasta.

IDÄN JA LÄNNENRAJA-ALUETTA

800-luvulta alkaen alkaa etelästä Hämeestä virrata eränkävijöitä. Hämäläiset kävivät kalastamassa Keiteleen vesistöissä. Toinen asutuskeskittymä syntyi Savoon. Viitasaaresta tuli vähitellen rajaseutu, jossa Hämeen ja Savon, Ruotsin jaNovgorodin raja risteili. Hämäläiset ottivat seudun nautinta-alueekseen jaeräretket jatkuivat historiallisen ajanalkuun. Vuonna 1323 raja kulki Kolimaneteläpuolitse. 1400-luvulla seudulla käytiin katkeransävyisiä riitoja hämäläisten ja savolaisten välillä. Kenen maa: hämäläisten vai savolaisten? Hämäläiset voittivat ensimmäisen koitoksen ja saivat erämaat omikseen.

1100-1200 -luvuilla kiinteän asutuksen raja ulottui suunnilleen Päijänteen keskivälin paikkeille. Oletetaan että tällä asutustihentymällä on ollut keskeinen vaikutus Viitasaaren pitäjän asuttamisessa. Erämaaomistuksesta tuli sisämaan asutuksen tienraivaaja. Keiteleen, Koliman, Alvajärven, Kivijärven ja Vuosjärven alueen ympäristöt ovat saattaneet olla jo 1000-l lähtien Hämeen talojen erämaina.Asutuksen leviäminen aiheutti erämaakiistoja ja rajankäyntejä. Ensin työntyivät hämäläiset erämiehet Päijänteen länsipuolelta, sitten Karjalaiset Laatokan tienoilta ja myöhemmin vielä savolaiset, jotka pyrkivät valtaamaan hämäläisten nautinta-alueita. Tuohon aikaan Ruotsin kruunun itäisin kirkko sijaitsi Sysmässä. Pähkinäsaaren rauhan raja hivuttautui pikkuhiljaa idemmäksi, kun hämäläiset erämaan valtaajat työntyivät hiljalleen pohjoisemmaksi ja idemmäksi sekä länteen lohivirtojen varsille. Savon asukkaat olivat melko ahtaassa paikassa Hämeen ja Karjalan välissä ja alkoivat liukumaan pohjoiseen. Keiteleen, Koliman ja Kivijärven alueelle syntyi jatkuvaa painetta. Savolaiset ottivat yhteen sekä hämäläisten että karjalaisten kanssa ja sissiretkiä puolin ja toisin tehtiin. Kuninkaalle raportoitiin julmista väkivallan teoista heimojen raja-alueilla. Lopulta raja vakiintui Pihtiputaan pohjoispuolelle.

HÄMÄLÄISTENNAUTINTA-ALUE JA SAVOLAISEKSPANSIO

Padasjoen ja Jämsän alueen asutuksella on Hämeen asutushistoriassa keskeinen merkitys. Äiniön- Kuhmoisten välissä asutusta on ollut  jo ennen ristiretkiä.  Padasjoki muodostui näistä ja mainitaan ensimmäisen kerran 1442. Eräkauden kukoistus ajoittuu rautakauden lopusta uuden ajan alkuun. Kun ensimmäiset merkinnät ilmestyy eräluetteloihin, on kukoistus jo ohi. Vanhan Viitasaaren erämaa-aluetta nimitettiin tuohon aikaan Pohjaksi. Viitasaarella olikin eniten juuri padasjokisten erämaa-alueita. Erämiehinä toimivat varsinaiseen eränkäyntiin erikoistuneet ”Pohjankävijät” joiden joukossa oli talojen poikia ja renkejä sekä isäntiä, joiden omaisuutta maat olivat. Useimmat kaukomatkat tehtiin sulanveden aikana.  Kulkureitti Jämsän, Padasjoen ja Pälkäneen pitäjistä oli erinomainen. Päijännettä myöten Vaajakoskelle, Leppävettä myöten ohi sääksmäkeläisten eräalueiden Äänekoskelle ja vetopaikankautta Keiteleeseen ja Kivijärvelle. Nämä erämiehet joutuivat väistymään Kustaa Vaasan toimenpiteiden seurauksena erämailtaan. Savolaisuudisasutus levisi tehokkaasti kohti keskistä Suomea ja Pohjanmaata 1500-1600 - luvuilla. Vielä 1550 - luvulla oli alueella 13 uudisasukasta, joista kaikki muutamaa lukuunottamatta mainitaan olleen Hämeestä. Tämän jälkeen levisi nopeasti Kustaa Fincken omistamille erämaille pääsääntöisesti Savon suunnasta pysyvä asutus.

Lähde: Vanhan Viitasaaren historia, Markkanen, 1983