Noin 1200-luvulla on tapahtunut mutaatio, joka on nimetty haploksi N-BY5997. Tästä ns. Piira miesten kantahaplosta on lukuisten BigY700 näytteiden perusteella pystytty jäljittämään 14 alahaploa 25 mieheltä. Heistä kuusi miestä on nykyisiltään sukunimiltään jotain muita kuin Piira -sanan johdannaisia. Nämä 25 miestä muodostuvat Piira miesten ydinjoukon, jolla on yhteinen esi-isä jossakin noin 800 vuoden takana eli noin 25 sukupolven takana menneisyydessä. Nämä 25 miestä polveutuvat vain yhdessä sukulinjassa, suorassa isälinjassa 1200-luvulla eläneestä kantaisästä. Geneettisesti heitä yhdistää siis vain yksi ohut sukuhaara lukuisten muiden sukuhaarojen joukossa. Lisäksi sukunimillä Piira, Piirainen, Piiroinen ja Piironen on tullut näytteitä myös haploryhmiin I (3 miestä) ja R1a (3 miestä) kuuluvilta miehiltä sekä muihin N-haploihin (2 miestä) kuuluvilta miehiltä. He eivät ole sukunimistä huolimatta samaa geneettistä isälinjaa kuin valtaosa muista näytteenantaneista. Piira miesten reitti on aikojen kuluessa edennyt eteläisestä Savosta Joroinen-Leppävirta-Heinävesi alueelle sekä siitä itäänpäin Liperiin ja Polvijärvelle. Myös yksittäisiä sukuhaaroja on jatkanut Kainuuseen, lähinnä Kuhmoon, Karjalan suuntaan Kiihtelysvaaraan, Värtsilään ja aina Laatokan rannalle Ruskealaan asti. Näytteitä antaneista reilusti yli puolet on ilmoittanut vanhimman nimeltä tunnetun esi-isänsä synnyin- ja/tai asuinpaikaksi vanhan Liperin emäpitäjän (mukaan lukien Polvijärven ja Kuusjärven). Tämän ryhmän ylläpitäjinä toimivat sukukunnan edustajina Juha Känninen ja Timo Piirainen sekä ammattisukututkija Ari Kolehmainen.