Jäsenen toiminta

Mitä projektin jäsen voi tehdä helpottaakseen projektin päämäärien toteutumista?

– Lisää tietoihisi esivanhempiesi sukunimiä, joita sukututkimuksen avulla olet saanut selville (My account > surnames).

– Lisää tietoihisi jollakin sukututkimusohjelmalla tehty GEDCOM-tiedosto, jossa ovat ainakin suora isälinja (isänisä, isänisänisä jne. puolisoineen) ja suora äitilinja (äidinäiti, äidinäidinäiti jne. puolisoineen); täydellinen esivanhempaintaulu olisi tietysti paras mahdollinen.

– Ilmoittaudu projektin keskustelualueella (liity Muinainen Suomi -foorumille niin saat oikeudet piilotettuun alafoorumiin: http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/index.php) ja huhuile, löytäisivätkö muut sinun esivanhempiasi omista sukupuistaan.

Mitä tuloksia projekti tuottaa?

Isä- ja äitilinjat

Tarkoituksena on aikanaan tuottaa geenisukupuita, joissa yhdistetään geenitutkimuksen ja sukututkimuksen tuloksia. Mikäli jostain sukuhaarasta saadaan riittävän suuri otos, on mahdollisuus päästä tarkkuuteen, jossa todellisiin sukupolviin (historialliset henkilöt) yhdistetään mutaatiosukupolvet (STR-arvojen muutokset). Näin voidaan myös rekonstruoida sukuhaaran kantaisän tai kantaäidin perustajahaplotyyppi, mikäli jokaisesta sukupolvesta erkanevista haaroista on riittävästi DNA-näytteitä. Tässä on kuvitteellinen esimerkkikuva, jonka tarkoitus on vain havainnollistaa edellä kerrottua:

Esimerkissä Rampo Häkkisen linjassa ei ole tapahtunut mutaatioita, joten hänellä on 37:n markkerin tarkkuudella sama haplotyyppi kuin isoisällään, suvun kantaisällä Aatami Häkkisellä. Eri haploryhmiin (N1c1, I1, R1a1) kuuluvista Häkkisistä on tietysti tehtävä omat geenisukupuunsa, ja todennäköisesti myöskään kaikkien samaan haploryhmään kuuluvien Häkkis-sukujen sukulaisuus ei ole riittävän läheinen (mutaatioiden osalta) tai todistettavissa (sukututkimuksen osalta), joten geenisukupuita tulee useita.

Genominlaajuiset IBD-jaksot

FamilyTreeDNA:n Family Finder -testissä käytetään IBDhalf-menetelmää, jossa riittää, että kussakin tutkitussa kohdassa joko toinen tai molemmat alleelit ovat samoja. IBDhalf-jakso katkeaa kohdassa, jossa kumpikaan alleeli ei ole vertailtavilla henkilöillä sama.  

Jäsenen My FTDNA -sivulla luetellaan henkilöt, joiden kanssa hän jakaa yhteensä vähintään 20 cM IBD-jaksoja. Tämä minimiraja vastaa suunnilleen neljänsiä serkkuja (yhteiset isoisoisoisovanhemmat).

Suomalaiset jakavat keskenään keskimäärin 10 cM (Henn et al. 2012), joten 20 cM:n raja on geenisukututkimuksen kannalta mielekäs: osumien kanssa yhteisiä esivanhempia on tällöin ainakin teoriassa mahdollista löytää perinteisen sukututkimuksen keinoin. Helpommin tämän pitäisi onnistua osumissa, joiden kanssa jaetaan yli 100 centiMorgania.

Projektin ensimmäisistä jäsenistä savolais-karjalaiset juuret omaava 227532 on lähellä kahta muuta, mutta nämä eivät ole lähellä toisiaan. Maantieteellisestikin tämä jäsen on "keskimmäinen", sijoittuen suunnilleen pohjoiskarjalais-lappilaisen jäsenen ja hämäläis-savolaisjuurisen jäsenen väliin.

Myös näiden IBD-jaksojen sijainnilla on merkitystä. Kolme ensimmäistä jäsentä jakavat kaikille yhteisiä IBD-jaksoja tietyissä kohdissa kromosomeja 2, 5, 8 ja 16. Kunhan näytemäärä kasvaa, on ehkä mahdollista yhdistää nämä kohdat tai ainakin osa niistä Häkkisiin tai ainakin tietyn alueen Häkkisiin. Ne saattavat tosin yhtä hyvin paljastua myös vaikka yleisitäsuomalaisiksi jaksoiksi. 

Se, että IBD-jaksot ja IBS-arvot antavat niin samanlaisen kuvan, voidaan tulkita kahdella tavalla. 

1. Family Finder -testissä käytetyt IBDhalf-jaksot kuvastavat enemmän väestöpohjaa (aivan kuten IBS) ja vähemmän todellista yksilötason sukulaisuutta. Tämä on mahdollista, koska IBDhalf-jakson jatkumiseen riittää se, että edes toinen alleeli on sama. 

2. IBS-arvo tavoittaa myös yksilöllisen sukulaisuuden. Tämäkin on hyvin mahdollista, koska ainakin lähisukulaisten arvot eroavat selvästi muista: vanhempi-lapsi 0,85 ja isovanhempi-lapsenlapsi 0,80.  http://www.elisanet.fi/alkupera/IBS.pdf